Kotiuduin sairaalasta leikkauksen jälkeisenä päivänä. Vatsani oli TODELLA suuri ja turvoksissa. Turvotus johtui sekä kaasusta että lantionpohjalle jätetystä nesteestä. Kauniisti sanottuna vatsani seutu oli iso ja hieman lotiseva =D (neste poistuu itsestään, kuten kaasukin). Kaasu voi aiheuttaa ilkeää pistoksen tunnetta olkapäässä. Minullekin sitä tuli, mutta se kesti vain leikkauksen jälkeisen illan ja siihen auttoi särkylääke.
Vaikka turvotuksen poistumiseen meni selkeästi aikaa, muuten olo oli ihan hyvä. Mitä nyt muisti mennä makuulle sivuttain ja sama noustessa - ensin sivuttain ja sitä kautta ylös. Muutaman kerran unenpöpperössä yritin nousta suoraan sängystä, kipu ihmeellisesti opetti muistamaan.
Särkylääkkeitä söin vain yhden päivän kotiuduttuani, koska en kokenut niitä tarvitsevani. Rauhallinen kävely auttoi ehdottomasti parhaiten pieniin kipuihin ja jomotuksiin. Leikkaukseni oli ilmeisesti hieman normaalia laajempi, mutta toipuminen oli minusta nopeaa. Ison vatsan vuoksi ei heti voinut lähteä ihmistenilmoille enkä suosittele kunnon lenkkejä tai punttisalia/jumppaa pariin viikkoon, mutta muuten laparoskopiasta selviää varsin helpolla.
Toipuminen on tietenkin yksilöllistä, mutta voisin hyvin antaa vinkkinä ettei turhaan kannata jännittää operaatiota. Seuraavat pari viikkoa kannattaa elää hieman rauhallisemmin ja nauttia hiljaisista kävelylenkeistä. Elämä jatkuu ja haavatkin paranevat, niistä jää vain pienet arvet. Aluksi napani näytti aika hurjalta, mutta normalisoitui ajan kanssa. Itselläni suurin jälki on noin 2 cm mittainen ja niin alhaalla, että jää aina alushousujen alle.
Ruokavalio leikkauksen jälkeen kannattaa pitää muutaman päivän aika lailla nestemäisenä, koska usein turvotus pahenee syömisen jälkeen ja aiheuttaa hieman epämiellyttävän olon. Itse söin vain erilaisia soseutettuja kasviskeittoja, sairaalassa huonetoverini söi kiinteää ruokaa ja valitteli sen aiheuttavan kipuja. Siinä vaiheessa, kun keitot alkoivat kyllästyttää myös suolistoni kesti kiinteämpää ruokaa. Pikku hiljaa ja oman fiiliksen mukaan.
Armaani ottamia kuvia vatsastani muutama päivä leikkauksen jälkeen en tänne laita, ne saavat minutkin yhä vielä voimaan sen verran pahoin. Ei kaunista katsottavaa... Katselkaa mielummin sivupalkista itse ottamiani kuvia, syksy on kaunis vuodenaika. Kauniimpi kuin vatsani koskaan.
Vaikka turvotuksen poistumiseen meni selkeästi aikaa, muuten olo oli ihan hyvä. Mitä nyt muisti mennä makuulle sivuttain ja sama noustessa - ensin sivuttain ja sitä kautta ylös. Muutaman kerran unenpöpperössä yritin nousta suoraan sängystä, kipu ihmeellisesti opetti muistamaan.
Särkylääkkeitä söin vain yhden päivän kotiuduttuani, koska en kokenut niitä tarvitsevani. Rauhallinen kävely auttoi ehdottomasti parhaiten pieniin kipuihin ja jomotuksiin. Leikkaukseni oli ilmeisesti hieman normaalia laajempi, mutta toipuminen oli minusta nopeaa. Ison vatsan vuoksi ei heti voinut lähteä ihmistenilmoille enkä suosittele kunnon lenkkejä tai punttisalia/jumppaa pariin viikkoon, mutta muuten laparoskopiasta selviää varsin helpolla.
Toipuminen on tietenkin yksilöllistä, mutta voisin hyvin antaa vinkkinä ettei turhaan kannata jännittää operaatiota. Seuraavat pari viikkoa kannattaa elää hieman rauhallisemmin ja nauttia hiljaisista kävelylenkeistä. Elämä jatkuu ja haavatkin paranevat, niistä jää vain pienet arvet. Aluksi napani näytti aika hurjalta, mutta normalisoitui ajan kanssa. Itselläni suurin jälki on noin 2 cm mittainen ja niin alhaalla, että jää aina alushousujen alle.
Ruokavalio leikkauksen jälkeen kannattaa pitää muutaman päivän aika lailla nestemäisenä, koska usein turvotus pahenee syömisen jälkeen ja aiheuttaa hieman epämiellyttävän olon. Itse söin vain erilaisia soseutettuja kasviskeittoja, sairaalassa huonetoverini söi kiinteää ruokaa ja valitteli sen aiheuttavan kipuja. Siinä vaiheessa, kun keitot alkoivat kyllästyttää myös suolistoni kesti kiinteämpää ruokaa. Pikku hiljaa ja oman fiiliksen mukaan.
Armaani ottamia kuvia vatsastani muutama päivä leikkauksen jälkeen en tänne laita, ne saavat minutkin yhä vielä voimaan sen verran pahoin. Ei kaunista katsottavaa... Katselkaa mielummin sivupalkista itse ottamiani kuvia, syksy on kaunis vuodenaika. Kauniimpi kuin vatsani koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti